Romanikulttuuri: Puhtaustavat

Yhtenä olennaisena osana tapakulttuuriamme ovat myös jo aiemmin mainitsemani puhtaustavat. Kuten tarkasti asiat mieleen painanut lukija saattaa hoksata, puhtaustavat ovat samalla osa sekä häveliäisyyttä että myös vanhempien ihmisten kunnioittamista. 

Kun puhtaustavoista puhutaan, on äärimmäisen tärkeää muistaa ja ymmärtää, että meidän kulttuurissamme on olemassa kahdenlaista puhtautta; sekä symbolista, että konkreettista. Osittain niiden voi selkeästi huomata olevan sidoksissa toisiinsa, vaikka ne sinänsä kaksi erillistä asiaa ovatkin. 

Mikäli kuuntelee romanien keskustelua ja kiinnittää huomiota puhtausjuttuihin, saattavat nämä kaksi mainitsemaani puhtauskäsitettä mennä helposti sekaisin henkilöltä, joka ei kulttuuria kovin hyvin tunne. Tämä ei ole ihmekään, sillä kun me romaniyhteisössä elävät puhumme näistä kahdesta puhtauskäsitteestä, emme puheissamme erittele, kummasta puhtaudesta nyt olikaan kysymys. Miksipä niin tekisimme, puhtaustavat kun ovat luonnollinen osa arkeamme, ja niihin liittyvät käytännöt ominta alaamme.

Siispä puhuttaessa pelkästään ”puhtaudesta” saatetaan tarkoittaa ihan kumpaa tahansa näistä käsitteistä. Jotta henkilö ymmärtää, kummasta puhtaudesta milloinkin puhutaan, hänen pitää luonnollisesti tuntea ja tietää, mitä kumpaankin käsitteeseen liittyy.

Ennen kuin tarkemmin aiheesta kirjoitan, on lukijan myös huomattava, että näistä kumpaakaan ei voi pitää toistaan tärkeämpänä asiana. Kumpikaan näistä yksinään ei ole sama, kuin puhtaustavat kokonaisuudessaan. Kokonaisuuden muodostavat nämä kaksi puhtauskäsitettä yhdessä, ja tärkeysjärjestyksessä ne ovat samalla viivalla.

Tästä asiasta voi myös löytyä eriäviä näkemyksiä, jotka selviävät parhaiten tarkastelemalla eri ihmisten käyttäytymistä. Joku esimerkiksi saattaa hyvinkin viitata symbolisille puhtaustavoille kintaalla, kun taas samaan aikaan pitää jopa ihan sairaalloisesti kiinni konkreettisesta puhtaudesta. Tai päinvastoin. Meidän tapakulttuurimme mukainen ihanne tietysti käy ilmi tuosta ylimmästä kappaleesta, mutta emmehän ole kaikki samanlaisia.

Symboliset puhtaustavat koskevat romaneita ja romaniyhteisössä eläviä, sekä osin myös niitä valtaväestön edustajia, joilla on ollut romanimies/vaimo. Muulta valtaväestöltä näiden tapojen noudattamista ei odoteta eikä oleteta, eikä virheiden tekeminen ole mitenkään rangaistava asia. 

Puhtaus konkreettisesti

Toivottavaa tietysti olisi, että lukija ymmärtäisi ja saisi irti kirjoittamistani asioista mahdollisimman paljon. Tämä taas edellyttää sitä, etteivät asiat mene ainakaan kovin pahasti sekaisin keskenään. Näin ollen puhuessani nimenomaan konkreettisesta puhtaudesta käytän nyt nimenomaan sanaa ”siisteys”.

Siisteydestähän konkreettisessa puhtaudessa nimittäin kyse on; tätä puhtauden laatua voidaan pitää ja pidetään yllä nimenomaan siivoamalla ja järjestelemällä. Tämä puhtaudenlaatu on sellaista, jota voidaan tarpeen mukaan parannella – siivoamalla. Siivouksesta itsestään en nyt ala sen enempää puhumaan, koska jokainen lukija varmasti ymmärtää ja tietää, mitä siivoaminen ja järjesteleminen pitävät sisällään.

Siisteyden voi sanoa olevan hyvin tärkeää. Siisteyttä pidetään yllä tiloja ajatellen etenkin kodeissa ja autoissa. Vaatteiden siisteyttä ja muuta henkilökohtaista hygieniaa ei myöskään tule unohtaa – itse asiassa nämä kaksi viimeksi mainittua saattavat toisinaan jopa ajaa ensiksi mainitsemieni asioiden edelle. Tällä en kuitenkaan tarkoita sitä, ettäkö esimerkiksi kodin siisteyden laiminlyöminen olisi jotenkin hyväksyttävä asia – ei suinkaan. Itse asiassa auton siisteyden ylläpito sijoittuu näiden asioiden tärkeysjärjestyksessä häntäpäähän – mutta kodin siisteys, vaatteiden siisteys ja henkilökohtainen hygienia kilpailevat kaikki kolme siitä ykkössijasta.

Siisteyden laiminlyöminen ja seuraamukset

Siisteyden laiminlyöminen ei ole hyväksyttävää, vaan häpeällistä.

Jokainen vastaa itse henkilökohtaisesta hygieniastaan, ja on tälle ihmiselle itselleen hyvin noloa, mikäli hän vaikkapa haisee hielle tai esiintyy muuten sottaisen, epäsiistin tai likaisen näköisenä ihmisten ilmoilla. Tätä henkilöä aletaan helposti pitää ihmisenä, joka ei välitä omasta siisteydestään, vaikka tuollainen laiminlyönti olisikin ihan ainutkertaista. Tällainen laiminlyönti on tietysti irvailun ja haukkujen kohteena, samoin kuin ihminen laiminlyönnin takana.

Vaatteiden siisteys on myös tärkeä asia. Vaatteiden siisteyden laiminlyöminen on häpeäksi sekä vaatteiden kantajalle itselleen, myös sille, joka vaatteiden siisteydestä vastaa. Esimerkiksi monet naiset vastaavat kumppaniensa vaatteiden siisteydestä aina pesemisestä prässäykseen saakka, ja on heille itselleen hyvin noloa, jos he eivät tästä huolta pidä. Tietysti on ihan oletettavaa, että mies itsekin katsoo vaatteidensa perään ja pitää tällä tavoin huolen omasta ulkoasustaan.

Kodin siisteydestä vastaa yleensä nainen. Kodin on oltava puhdas ja järjestyksessä, etenkin silloin, kun kylävieraita tulee. Kammottava epäjärjestys tai selvä likaisuus/pölyisyys eivät todellakaan ole kodista vastaavalle naiselle kunniaksi – päinvastoin. Naista aletaan helposti pitää huithapelina, joka ei huolehdi eikä osaa huolehtia mistään, ja joka on vielä kaiken lisäksi epäsiisti. Karkeasti sanottuna ”paskainen”. Tätä leimaa ei kukaan toivo otsaansa, samalla kun helposti leimaantuvat muutkin kodissa asuvat ihmiset. Naisen kumppania saatetaan pitää kummallisena: ”Miten ihmeessä se otti tuollaisen naisen itselleen, joka on noin likainen ja pitää kodin tuossa kunnossa?” Kodin siisteyden laiminlyöminen useamman kerran voi hyvinkin johtaa siihen, että aiemmin ahkerasti asunnossa kyläilleet ihmiset alkavatkin kartella tuota epäsiistiä paikkaa. Samalla on hyvin todennäköistä, että puheita asiaa koskien tulee, ja että tuosta laiminlyönnistä tietävät vieraammatkin ihmiset – näillä puheilla kun on tapana levitä yhteisössämme kulovalkean tavoin.

Jos nainen käy siivoamassa jonkun muun kotia, on hänen siistittävä se omaansakin paremmin, jotta lisäpuheita ei vain tulisi. 

Auton siisteydestä vastaa monta kertaa mies. Siivoaminen on voitu jakaa myös niin, että auton sisäsiivouksesta vastaa nainen, ja ulkonaisesta puhtaudesta puolestaan mies. Kukin tavallaan. Periaatteessa auto liitetään enemmänkin mieheen liittyviin asioihin ja miehekkyyteen, joten on enemmänkin miehelle noloa, mikäli auto on siisteyttä ajatellen kurjassa kunnossa. Auton sisäpuolen siisteys on ulkopuolen siisteyttä tärkeämpää, mutta ei kuitenkaan sulje pois auton ulkokuoren siisteyden tärkeyttä.

Symbolinen puhtaus

Tämä on toinen kulttuuriimme kuuluvista puhtauskäsitteistä. Symbolisella puhtaudella on osansa konkreettisessa puhtaudessa. Esimerkiksi siivoamisessa noudatetaan symbolisia puhtaustapoja nimenomaan symbolisen puhtauden säilyttämiseksi.

Symboliset puhtaustavat juontuvat pitkälti ajalta, jolloin romaneilla ei vielä ollut omia koteja. Tällöin puhtaudesta piti pitää tarkoin huoli, jotta kulkutaudeilta oltaisiin vältytty. Tavat on siirretty sukupolvesta toiseen, ihan näihin päiviin saakka, vaikka nykyään ei samanlaista pelkoa kulkutaudeista tai niiden leviämisestä olekaan. Ei siis ole väärin sanoa, että kiertolaisaikana tietyt asiat symbolisista puhtaustavoista olivat selkeästi osana konkreettisia puhtaustapoja.

Symbolisen puhtauden voi määritellä nopeasti sanomalla, että ylhäällä tai yläpuolella olevat asiat ovat puhtaita, ja alhaalla tai alapuolella olevat asiat (yläpuolisiin nähden) ovat likaisia. Nämä kaksi asiaa; puhdas ja likainen eivät saa sekoittua toisiinsa. Jos näin kuitenkin käy, ovat puhtaat asiat muuttuneet likaisiksi, eikä niistä enää voi puhtaita tulla. Symbolinen epäpuhtaus ei ole puhdistettavissa vedellä.

Tuo on tosiaan symbolinen puhtaus näin tiivistettynä, mutta vaikka se omalla tavallaan kertookin kaiken, ei se monellekaan kerro juuri mitään. Epäselvyyksiä ja kysymyksiä on edelleen monilla, aukkoja on jäänyt täyttämättä vaikka kuinka paljon. Pyrin nyt täyttämään nämä mahdolliset aukkokohdat.

 Ensinnäkin tässä joitakin symbolisesti puhtaita asioita ja esineitä:

-       * Pään ja kasvojen alue, erityisesti suu

-       * Hiukset

-       * Kasvopyyhkeet

-       * Tyynyliinat

-       * Petivaatteiden pääpuolet

-       * Pöydät ja tasot

-       * Pöydillä ja tasoilla olevat esineet ja asiat

-       * Astiat

-       * Keittiöt

-       * Muut sellaiset tilat kodissa, joissa ei olla alastomana tai vähäpukeisena

-       * Alle murrosikäiset lapset, ei kuitenkaan vastasyntyneet vauvat

-       * Vanhukset

-       * Erityisesti vanhuksille varatut omat esineensä ja asiansa. Näitä voivat olla esimerkiksi nimenomaan vanhusten omat astiat, tai vaikkapa tuolit tai sohvat. Näitä ovat myös vanhusten omat petivaatteet.

-       * Edellinen pätee myös murrosikäisiin lapsiin.

-       * Valokuvat

-       * Päällimmäiset vaatteet

-       * Päähineet

-       * Keittiön irtaimisto, joka ei ole kosketuksissa likaisten asioiden kanssa

-       * Miehet suhteessa naisiin

-       * Vanhat suhteessa nuoriin

Tässä puolestaan joitakin symbolisesti epäpuhtaita asioita ja esineitä:

-       * Naiset suhteessa miehiin

-       * Nuoret suhteessa vanhoihin

-       * Sukupuolielimet ja paljas iho

-       * Jalat, erityisesti naisten jalat

-       * Sukat ja kengät, erityisesti naisten

-       * Naisten hameet

-       * Lattiat

-       * Matot

-       * Seksi

-       * Seksiä harrastanut naispuolinen (etenkin sellainen, jolla ei varsinaista perinteistä pukua ole)

-       * Raskaus

-       * Vastasynnyttänyt nainen

-       * Vastasyntynyt vauva

-       * Synnytyksen jälkeinen kuukausi

-       * Wc-tilat, kylpyhuonetilat, saunat

-       * Irtaimisto, joita em. tiloissa on

-       * Makuuhuoneet

-       * Petivaatteiden se puoli, johon jalkojen on tarkoitus tulla

-       * Nuorison petivaatteet

-       * Istuimet ja penkit

-       * Sängyt, ei vanhusten eikä alle murrosikäisten lasten

-       * Kaikki, minkä päällä istutaan, seistään tai kävellään tms.

-       * Kaikki, minkä päältä perinteistä pukua kantava nainen kävelee

-       * Kaikki, minkä päällä harrastetaan seksiä

-       * Alusvaatteet

-       * Asiat tai esineet, jotka ovat lattialla tai jotka sinne tippuvat tai sinne laitetaan

Varmasti äskeiset listat selittivät lukijalle jo jotakin, mutta vielä tiivistettynä voidaan sanoa, että vaikka kukaan ihminen ei ole täydellisesti symbolisesti puhdas, lasketaan vanhukset ja alle murrosikäiset (ei vastasyntyneet) tavallaan symbolisesti puhtaiksi. Sen sijaan nuoret ovat heihin nähden epäpuhtaita. Samoin miesten lasketaan olevan tavallaan puhtaita, ja naiset ovat heihin nähden epäpuhtaita.

Kädet ovat se poikkeus, joiden kohdalla symbolista puhtautta ei oikeastaan lasketa. Ajatelkaapa, missä kaikkialla kädet voivat olla tai mitä kaikkea niillä voidaan tehdä. Kädet eivät kuitenkaan ole epäpuhtaat, vaan niiden epäpuhtaus korjaantuu vedellä.

Samaten joissakin tapauksissa lattialle tipahtavat ruokailuvälineet huuhdotaan vedellä ja otetaan sitten takaisin käyttöön.

Esimerkkejä symbolisen puhtauden säilyttämisestä

Suu: Suu on kaikista puhtain ruumiinosa ja kohta ihmisessä. Suun puhtaus on säilytettävä, sillä sen epäpuhtaus koetaan valtavana häpeänä ja todella huonona asiana. Tällöin esimerkiksi suuseksi ei ole hyväksyttävää, eikä myöskään suutelu sellaisen ihmisen kanssa, joka on suuseksiä harrastanut. Periaatteessa suuseksiä harrastaneen kanssa ei myöskään voida käyttää samoja astioita, eikä välttämättä päästää tätä edes keittiötiloihin. (Tämä siis on niin sanottu ihanne ja näin kulttuurimme mukaan pitäisi toimia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö suuseksiä harrastettaisi. Ko. asia on vain niin iso tabu, että vaikka samanikäiset läheiset ystävät saattavat keskenään seksielämästäänkin jutella, ei suuseksin harrastamista myönnetä. Se paremminkin kuitataan tyyliin ”Kukapa nyt sellaista tekisi, ei se kuulu meidän kulttuuriin.”)

Hiukset: Sekä naisten että miesten hiukset. Monilla naisilla on pitkiä hiuksia. Olisi siis suotavaa, että hiukset olisi kiinnitetty siten, etteivät ne valuisi pitkin hametta. Tällöin kun ne periaatteessa tulevat epäpuhtaiksi.

Pään ja kasvojen alue: Kasvot ovat suun ohella puhtain kohta ihmisruumiissa. Tämän vuoksi kasvoja varten on omat pyyhkeensä, ja ne on jokaisella henkilökohtaiset. Tämän vuoksi myöskin petivaatteiden asettelusta pidetään tarkka huoli; pään ei pitäisi olla sillä puolella, mihin jalkojen pitäisi tulla. Jos samassa huoneessa nukkuu useampia ihmisiä, he eivät nuku jalat osoittaen toistensa päitä kohti.

Vanhempien petivaatteet suhteessa nuorison petivaatteisiin: Vaikka petivaatteet eivät ikinä ole suorastaan niin puhdas asia, että niitä pöydälle voitaisiin nostella, ovat vanhempien petivaatteet aina puhtaampia suhteessa nuorison petivaatteisiin. Tämän vuoksi vanhemmat eivät käytä nuorison kanssa yhteisiä petivaatteita. Mikäli nuori käyttää vanhemman petivaatteita, ovat petivaatteet tällöin käyttökelvottomat vanhemmalle, eikä vanhempi siis enää näitä käytä. Tyynyliinojen kanssa ei periaatteessa ole noin tarkkaa, mutta käytännössä nekin on henkilökohtaiset.

Miehet suhteessa naisiin: Miesten ajatellaan olevan puhtaampia suhteessa naisiin esimerkiksi siksi, että nimenomaan nainen on se, joka synnyttää. Naisen alaruumis on hyvin epäpuhdas verrattuna miehen alaruumiiseen. Esimerkiksi mies voi ihan hyvin kävellä naisen kenkien yli tai vaikkapa periaatteessa hypätä naisen yli ilman, että aletaan ajattelemaan epäpuhtausasioita. Sen sijaan naisen toimiessa tuolla tavoin tullaan auttamattomasti siihen, että nainen on ”liannut” miehen kengät kävelemällä niiden yli. (Asian voi sanoa olevan hieman ristiriitainen siinä mielessä, että kengät ovat joka tapauksessa likaiset. Naisen käveleminen niiden yli kuitenkin tekee niistä entistäkin epäpuhtaammat, samoin kuin naisen itsensä kengät ovat paljon epäpuhtaammat kuin miehen kengät.)

 

Vanhusten tietyt muut henkilökohtaiset esineet: Jos jossain kodissa on esimerkiksi tietyt tuolit tai istuimet, jolla istuvat vain vanhukset, tarkoittaa tämä sitä, että nuoremmat eivät näillä istuimilla istu. Ne eivät tokikaan ole symbolisesti puhtaita, mutta entistäkin epäpuhtaampia niistä tekee nuorten, erityisesti naispuolisten, niillä istuminen.

Pöytien päällä olevat asiat: Esimerkiksi pöytäliinoja, maljakoita tai mitä tahansa pöydillä olevia asioita ei lasketa istuimille, lattioille eikä matoille. Istuimen karmille voidaan laskea esim. liina, mikäli liina on aseteltu niin, ettei se koske tuolin tai sohvan istuinosaa. Lattialle ei voida laskea mitään, mikä halutaan pitää pöydillä. Mikäli esim. maljakko lasketaan lattialle ja nostetaan sieltä takaisin pöydälle, on koko maljakko epäpuhdas ja se saastuttaa samalla myös pöydänkin. Siitä lähtien kaikki pöydälle laskettavat esineet tulevat epäpuhtaiksi. Jos pöydän ääressä on tähän saakka syöty, tätä ei siinä enää voida tehdä – ainakaan vanhemmat ihmiset eivät todellakaan voi pöydän ääressä hörppiä kahvia.

Keittiö: Keittiöön mennään vain ja ainoastaan kunnolla pukeutuneena. Jos keittiöön mennään alastomana tai vähäpukeisena tai jos keittiössä harrastetaan vaikkapa seksiä, on keittiö tällöin likainen. Likaisen keittiöstä tekee myöskin se, että romanivaatteita käyttämätön seksiä harrastanut naispuolinen romani (tiukempien tapojen mukaan myös ne valtaväestön naiset, joilla on tai on ollut romanimies) menee sinne. Keittiön epäpuhtauden myötä sen koko irtaimisto on epäpuhdasta. Vanhempia ihmisiä ei tällaiseen keittiöön päästetä, eikä varsinkaan siellä syötetä. Keittiön epäpuhtaus on suuri häpeä. Keittiön puhtautta varjellaan myös siten, että makuuhuoneissa ei nukuta jalat keittiön suuntaan.

Keittiön tekstiilit: On ihmisistä itsestään kiinni, kuinka tiukasti he näistä asioista pitävät kiinni. Tapoja on tässä kohtaa erilaisia, mutta sanotaan nyt, että suurin osa ei mene sen tiukimman kaavan mukaan. Periaatteessa kun kaikista ”oikeimpien” tapojen mukaisesti keittiön tekstiilejä ei saisi edes viedä pois keittiöstä. Esimerkiksi pöytäliinat, verhot ja pyyhkeet pitäisi ehdottomasti jopa pestä keittiössä, esimerkiksi pesuvadeissa. Tiskialtaissa niitä ei missään nimessä pitäisi pestä. Käytännössä juuri kukaan ei kuitenkaan nykyaikana toimi noin. Keittiön tekstiileitä ei tiputella lattialle, mutta ne voidaan silti viedä sinne, missä pyykinpesukone on, ja pestä siellä. Keittiön tekstiilit toki pestään tällöin muista tekstiileistä ja vaatteista erikseen. Esimerkiksi keittiön pyyhkeitä ei pestä samassa koneellisessa muiden pyyhkeiden kanssa.

Valokuvat: Vainajien ja vanhempien ihmisten valokuvat ovat kaikista puhtaimpia ja niitä myös kohdellaan siten. Ne säilytetään keittiössä, eikä missään tapauksissa epäpuhtaissa tiloissa, kuten makuuhuoneissa. Kaikille valokuville on kuitenkin yhteistä se, että niissä esiintyvien ihmisten ei ”anneta nähdä” kaikkea. Esimerkiksi nukkuminen tapahtuu siten, että jalat eivät osoita valokuviin päin. Alastomuutta ei myöskään ”näytetä” valokuvan henkilöille, samoin kuin ei seksin harrastamista tms.

Vaatteet: Epäpuhtaita vaatteita ei kanniskella puhtaisiin tiloihin, eikä niitä nostella pöydille eikä tasoille. Esimerkiksi jos nainen on saanut uuden romanihameen, hän ei kanna sitä keittiöön, eikä nosta tuolin karmille eikä keittiön pöydälle. Myöskään alusvaatteita tai sukkia ei tuoda keittiöön, eikä niitä muuallakaan nosteta pöydille tai tasoille. Niitä ei myöskään kuivata näkyvillä, vaan nuoret kuivaavat ne esimerkiksi omissa huoneissaan tai kylpyhuoneessa erillisen verhon takana. Tämä on samalla suuri osa häveliäisyyttä.

Symbolisen puhtauden laiminlyöminen ja tämän esilletulo

Yllä olevista asioista käy ilmi, kuinka symbolinen puhtaus tietyissä asioissa säilytetään – ja samalla myös, milloin puhtaasta tulee likaista, ja mitä se merkitsee. Tähän voidaan vielä lisätä, että symbolinen puhtaus on kunniaksi, mutta sen sijaan sen laiminlyöminen häpeällistä.

Riippuu täysin asiasta, kuinka vakavaa sen symbolinen epäpuhtaus on. Esimerkiksi puhuttaessa suuseksistä ja täten ”suun likaisuudesta”, voidaan todeta, että kyseessä on hyvinkin vakava asia ja mieltä kuohuttava juttu. Vaikka asia on tabu, sen ilmitullessa ko. ilmiö kuohuttaa (ainakin näennäisesti) koko yhteisöä. Varsinkin tällaisten symbolisten epäpuhtauksien esilletulo on siis hyvin noloa.

Symbolisia puhtaustapoja rikkova ihminen saa asiasta riippuen jonkinlaisen leiman otsaansa. Jos asia on vähäinen, juttu vaipuu nopeasti unholaan. Jos taas kyseessä on joku todella vakava asia, ei siitä niin vain pääsekään eroon. Saattaa olla, että vuosien päästäkin asiasta jaksetaan vielä kohista. Vakavissa asioissa puhtaustapojen laiminlyöjää saatetaan kartella joidenkin taholta.

Symbolisen epäpuhtauden aiheuttamien ongelmien ratkaisu

Riippuu täysin asiasta ja ihmisistä, kuinka ongelmat ratkotaan, vai tehdäänkö niistä ongelmaa ensinkään. Jos kyse on vapaamielisistä ihmisistä, ongelmia ei välttämättä katsota edes syntyneen. Jos taas kyse on hyvinkin tiukkapipoisista ihmisistä, ongelmia tulee varmasti.

Jos joku esimerkiksi likaa jonkun asunnon tai keittiön, saattavat vaatimukset olla hyvinkin korkealla. Voidaan vaatia, että asunnon likaaja kustantaa asuntoon uusia huonekaluja aina astioita myöten. Tämä on ääripää, eikä näin pitkälle yleensä mennä. Sen sijaan jonkinlainen puhuttelu asiaa koskien tulee aivan varmasti eteen.

Jokaisen on itse tiedettävä, mihin voi mennä ja mihin ei voi mennä. Samalla jokaisen kodin emännän ja isännän on tehtävä vierailleen selväksi, mikäli asuntoon ei voi tulla romanin kanssa seksiä harrastanut, romanivaatteita pitämätön henkilö. Vaikka vastuu on molemmilla, tehdään asunnon likaajasta yleensä aina se päävastuullinen.

Jos ja kun asunto tai keittiö on likainen, eikä asunnon likaajaa velvoiteta korvaamaan yhtään mitään, ryhtyvät asunnon haltijat itse toimiin. Likaiseen asuntoon on ihan turha ostaa uusia puhtaita asioita tai tavaroita, koska niiden merkitys ei likaisissa tiloissa ole sama, kuin puhtaissa. Tällöin hankitaan uusi asunto, ja sinne uudet tavarat.

Tämäntyyppistä käytäntöä voidaan toteuttaa ja toteutetaan monen asian kohdalla.

Synnytyksen jälkeinen aika liittyy sekä häveliäisyys- että puhtaustapoihin. Tästä ja monista muista asioista kirjoitan omat erilliset juttunsa.