Romanikulttuuri: Miesten pukeutuminen

Pitkällisen naisten pukeutumista koskevan sepustukseni jälkeen on tietysti luontevaa sanoa sananen myös miesten vaatetuksesta romanikulttuurissa. Väittäisin, että joku mieshenkilö osaisi näistä miesten vaateasioista kaikista parhaiten kertoa ajatellen niin historiaa kuin nykypäivääkin. Yritän nyt silti tehdä tiettäväksi joitakin perusasioita.

Miespuoliset henkilöt alkavat pukeutua suoriin vaatteisiin suunnilleen siinä vaiheessa, kun siirrytään yläasteelle. Jotkut aiemminkin. Miespuolisilla ei sinänsä ole mitään rajapyykkiä sen suhteen, milloin suorat vaatteet on tarkalleen ottaen laitettava. Naispuolisillahan romanivaatteet pitäisi olla viimeistään silloin, kun on neitsyytensä menettänyt , kun taas miespuolisilla asia ei ihan noin mene.

Suorat vaatteet päälle laitettuaan poika alkaa pikku hiljaa totutella miehen rooliin. Tähän liittyy tietysti myös se, että ilman suoria vaatteita ei saa enää kuljeskella omien vanhempien tai muiden vanhempien romanien nähden. Tämä saattaa hankaloittaa tiettyjä harrastuksia tai tietyissä työtehtävissä toimimista, mutta ei estä niitä. Kaikki on itsestä kiinni.

Vaikka romanimies on vaatteidensa kanssa ehkä hieman vapaammassa asemassa naisiin nähden, on vaatetus tärkeä osa miestenkin elämässä. Jos romanimies (joka on kasvanut romaniyhteisössä) pukeutuu farkkuihin julkisesti, hän saattaa saada osakseen todella julmaa kohtelua muiden ikäistensä taholta.  

Romaninaisten valkolaispuolisot käyttävät yleensä suoria vaatteita , mikäli romanikulttuuri kuuluu heidän arkeensa. Jos romanikulttuuri ei ole mukana arjessa, käytetään suoria housuja yleensä ainakin silloin, kun tiedossa on vanhempien romanien tai appivanhempien kohtaaminen. Mikäli taas valkolaismies suoria vaatteita käyttää päivittäisenä asunaan, oletetaan häneltä ihan yhtä lailla, että hän toimii romanikulttuurin mukaisesti eikä hyppelehdi ilman asianmukaista vaatetusta ihmisten ilmoilla.

Eron kohdatessa miehen osa vaatetuksen suhteen on helpompi kuin naisen. Mies voi käyttää edelleen samaa vaatepartta kuin suhteessa ollessaan, mikäli näin haluaa. Hän voi myös vaihtaa valtaväestön vaatteisiin, mikäli näin oikeaksi kokee. On kuitenkin luonnollista odottaa häneltä, että hän mahdollisesti kyläilemään tullessaan pukeutuu edelleen asianmukaisesti.

Romanimiehen puvun historiaa

1800-luvulla romanimiehen vaatetus koostui sinisestä ”suorasta” puvusta, jonka seurana käytettiin leveävartisia saappaita, turkishattuja ja turkiksia. 

1930-luvulla vaatetukseen alkoi tulla muutoksia; pussihousuasu yleistyi. Tällöin vaatetukseen alkoivat kuulua tummat (ei välttämättä mustat) pussihousut, jotka olivat ylhäältä polveen saakka pussimaiset ja leveät, ja kapenivat polvesta alaspäin. Pussihousujen kanssa käytettiin valkoisia paitoja, takkeja ja liivejä. Takki saattoi olla housujen kanssa samaa kangasta, ja niitä oli eripituisia. Jalassaan miehillä oli saappaat. Päähineenä käytettiin lierihattuja.

Arkivaatetuksen kehittyessä pussihousut tosiaan jäivät pikku hiljaa pois, ja arkena alettiin käyttää suoria housuja. Väreinä olivat tummanvihreä, ruskea, sininen ja musta. Joskus tummanharmaakin. Vaaleita housuja miehet eivät tietääkseni ole missään vaiheessa käyttäneet.

Nykypäivää

Nykyään pussivaatteita ja lakerisaappaita käytetään lähinnä juhlatilanteissa, kuten Jouluna, uutena vuotena ja Juhannuksena. Arkivaatteina näitä ei juurikaan näe – muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Housut ovat edelleen suorat housut, ja niihin kuuluu hyvien tapojen mukaisesti tehdä prässit. Väriltään housut ovat joko yksiväriset mustat, liituraitaiset tai joskus myös tummansiniset. Housujen pitää olla riittävän väljät ja pitkät, joten romanimies valitseekin yleensä pari numeroa suurempia housuja, kuin olisi oikeasti tarvis hankkia. Housuja ylhäällä pitämään käytetään suurimmaksi osaksi henkseleitä. 

Kenkinä miehet käyttävät joko tavallisia mustia nahkaisia miestenkenkiä, tai lakerisia pikkukenkätyyppisiä jalkineita. Kesäkuumalla jalasta saattaa löytyä myös sandaalit.

Sukkien tulisi olla mustat tai muuten tummat, mutta nuorilla pojilla/miehillä saattaa nähdä joskus mitä ihmeellisimpiä virityksiä. Itse olen kohdannut valkoisten sukkien kääntämistä housunlahkeiden päälle. Tuo ei kuulu perinteisiin eikä juurikaan mukaile tapakulttuuria, mutta jokainen tyylillään.

Miehet käyttävät alimpana paitana kauluspaitoja, joiden värin voi itse valita. Yleensä kauluspaita on yksivärinen musta, valkoinen tai sininen. Kauluspaidan ohella käytetään oman maun mukaista kravattia. Meidän kulttuurin mukaan miehet eivät voi kulkea paitasillaan, eli kauluspaidan päällä käytetään aina jotakin päällysvaatetta, ellei sitten olla oman ikäisten miesten seurassa tai tilassa, jossa tämä on mahdollista. Esimerkiksi makuuhuoneessa paitasillaan voi olla, kun taas keittiössä ei.

Kauluspaita-kravattiyhdistelmän päälle laitetaan usein joko ohut tai paksu neule. Kaulukset ja kravatin solmu jäävät yleensä pääntiestä jonkin verran näkyviin, mutta enempää ei kauluspaita eikä kravatti saa olla esillä. Tämän päällyspaidan päälle tulee vielä varsinainen takki. Kuumilla ilmoilla saatetaan käyttää pelkkää kauluspaita-kravatti + takki- yhdistelmää. Takki kuitenkin pysyy koko ajan päällä, ellei sitten ole takeita siitä, ettei kukaan vanhempi ihminen ole tätä todistamassa.

Yksi mielenkiintoinen poikkeus tässä on kuitenkin slipoverin käyttö. Slipoveriahan käytetään kauluspaidan kanssa, eikä slipoverissa ole hihoja. Slipoveri + kauluspaita –yhdistelmää voidaan kuitenkin käyttää vapaasti ilman mitään päällystakkeja, eikä sitä pidetä ollenkaan huonona tai vääränä. Vaikka itse romani olenkin, näen tässä asiassa jonkin verran ristiriitaisuutta ajatellen miesten pukeutumisetikettiä noin muuten.

Suorat housut voidaan teettää mittatilauksena tai ostaa niitä myyvistä liikkeistä. Pussihousut tietysti teetetään myös erikseen. Hinnat vaihtelevat jonkin verran. Lakerisia pikkukenkiä voi ostaa kaupoista, mutta niitä myös tuodaan ulkomailta ja teetetään. Lakerisaappaat teetetään aina erikseen, hintaa niillä on parisataa euroa. Kauluspaidat ostetaan tavallisista liikkeitä, neuleita sen sijaan sekä tuodaan ulkomailta että ostetaan alan liikkeistä. Takkeina käytetään yleensä ulkomailta tuotuja takkeja, joita ei yleensä voi kotipuolesta ostaa.